Tunnetaidot resilienssin ja työhyvinvoinnin taustalla – Itsetuntemus
Resilienssi on henkistä joustavuutta ja valmiuksia kohdata yllättäviä tilanteita, hankalalta tuntuvia vuorovaikutustilanteita ja haasteita menettämättä kokonaan tasapainoaan ja hyvinvointiaan. Resilienssi on ennen kaikkea psyykkistä palautumiskykyä, sillä elämään kuuluu kierrepallojakin. Seuraapas vaikka viikon päivät, kuinka monista potentiaalisen kuormittavista tilanteista selviät hienosti! Yleensä me ihmiset nimittäin huomaamme enemmän omia tunteiden säätelyn puutteitamme kuin taitojamme.
Kun puhun resilienssistä, puhun henkisen hyvinvoinnin suojatekijöistä kohtuullista kuormitusta vastaan. Viime vuosina koronapandemian, resurssipulan ja maailmanpoliittisten huolenaiheiden keskellä ulkoa tuleva kuormitus ei ole pysynyt kohtuuden rajoissa. Siksi nyt jos koskaan kannattaa työpaikoilla korjata kaikki ne kuormitusta lisäävät tekijät, jotka työyhteisössä yhdessä pohtien tunnistetaan ja joihin pystytään itse vaikuttamaan. Samoin on tärkeä vaalia omalle hyvinvoinnille tärkeitä asioita, ihmissuhteita ja vapaa-aikaa.
Työyhteisön (ja vaikkapa perheen) resilienssi on samalla tavalla kykyä kohdata yllättäviä tilanteita ja muutoksia ilman, että porukka hukkaa perustehtävänsä tai menettää toimintakykyään, perusturvallisuuden tunnetta ja yhteishenkeä. Työyhteisön resilienssin vahvistaminen tarkoittaa sekä yksilötasolla tunnetaitojen vahvistamista että toimivia rakenteita, ihmisiä arvostavaa palvelevaa johtamista ja hyvää vuorovaikutuskulttuuria.
Tunnetaitojen merkitystä työelämässä on tutkittu
Tunnetaidot ovat yhteydessä korkeampaan resilienssiin esimerkiksi sairaanhoitajilla 1 ja poliiseilla 2, joiden työssä yllätyksiä ja kuormittavia tilanteita tulee vastaan joka vuorossa. Tunnetaidot liittyvät tutkitusti mm. työtyytyväisyyteen, työsuoritukseen, fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, tyytyväisyyteen ihmissuhteissa, esimiestyön laatuun, hallinnan tunteen kokemukseen 3 4 5 sekä matalampaan stressitasoon 6. Tunnetaidot ovat myös yhteydessä mm. konfliktien onnistuneeseen käsittelyyn, empatiakykyyn ja tiimitaitoihin 7 . Esihenkilöiden tunnetaidot liittyvät henkilöstönkin kohonneeseen resilienssiin 8. Tunnetaitovalmennusta parikymmentä vuotta Fortune 500 – yrityksille tarjonneen TalentSmartin laajan aineiston perusteella itsetuntemus, itsesäätely, sosiaalinen tilannetaju ja suhteiden rakentamisen taidot määrittävät 58% ihmisten suorituskyvystä työssään alasta ja tehtävistä riippumatta 9.
Tunnetaidot prosessina
Me ”iiseliläiset” laitamme tunnetaitojen osa-alueet portaisiin muistuttamaan siitä, että ne rakentuvat toistensa varaan. On esimerkiksi vaikea säädellä sellaisia tunteita ja autopilottireaktioitaan, joita ei itse itsessään vielä tunnista tai tiedosta niiden triggereitä. Sitä äkkiä löytää itsensä kummallisista tilanteista. On myös aika vaikea keskittyä kohtaamaan ja huomioimaan toisia, saatikka kuulemaan heitä niin kuin he tarkoittavat, jos energiaa menee kovasti omien ajatusten ja tunteiden kanssa säätämiseen. Muistele vaikka jotakin tilannetta, jossa mieltäsi on painanut jokin ihan muu asia ja sinun on ollut vähän vaikea keskittyä olemaan läsnä.
Itsen ymmärtäminen ja kyky ajatella omia ajatuksiaan on oman toiminnan, tunteiden ja stressin säätelytaitojen perusta. Se on myös toisten ymmärtämisen ja reaktioiden ennakoimisen pohja. Listassa alla on lyhyesti perustasapainoisen, hyvät tunnetaidot omaavan aikuisen taitoja, joita hän onnistuu arjessaan yleensä hyödyntämään ja pärjää vielä kohtuullisen paineenkin alla.
Itsen äärelle ajoittainen tietoinen pysähtyminen kannattaa
Olet työssäsi ihmisten kanssa taitava, mutta sitten eräänä päivänä vastassasi onkin asiakas, joka jostain syystä ärsyttää sinua suunnattomasti. Kohtaamisesta tulee vaikeaa eikä ammatillisuutesi enää ihan pysykään päällä. Mikä osa reaktiotasi on toista ja mikä itse asiassa itseäsi? Voidakseen säädellä omia tunnereaktioitaan ja ohjata itseään, on tunnettava itsensä ja omat tyypilliset reagointitapansa ja tunnistettava mistä ne kumpuavat. Esimerkiksi omasta kokemushistoriasta mukaan tarttuneet uskomukset ja asenteet vaikuttavat siihen, mikä tunne jossakin tilanteessa ensimmäisenä nousee. Käytän simppelinä ajatusleikkinä uskomusten ja asenteiden voimasta mummoa, joka menee metsään marjastamaan ja vastaan tulee karhu. Mikä on mummon todennäköinen reaktio? Entä jos luontovalokuvaaja menee metsään ja näkee sen saman karhun? Tai metsästäjä? – Mitä ”karhuja” tunnistat omassa ajatusmaailmassasi? Jos olet pienen pohdinnan ja itsesi haastamisen jälkeen edelleen samaa mieltä, pidä siitä kiinni. Kunhan tiedostat tulokulmiasi tilanteisiin.
Itsetuntemusta on myös tietää omat vahvuutensa ja kehityskohteensa, arvopohjansa, ja sellaiset henkilökohtaiset hyvinvointinsa turvatekijät, joista joustaminen pidempään ei ole terveellistä. Missä sinä lataat akkujasi? Listaa kaikki mieleesi tulevat itsellesi tärkeät asiat ja valitse niistä vielä ne, joista et voi neuvotella. Vaali niitä erityisesti.
Listaa myös motivaatiotekijäsi samalla tavalla. Laajasti tutkitun SDT-motivaatioteorian mukaan ihminen motivoituu, kun hän kokee riittävää johonkin kuulumisen tunnetta, autonomiaa ja kompetenssia 10. Mieti mitä niihin sisältyy omalla kohdallasi konkreettisesti? Jos vastaat vaikkapa, että hyvä lähiesihenkilö, erittele tarkemmin millaiset teot, vuorovaikutustyylit jne. tekevät jostakin sinun mielestäsi ”hyvän” esihenkilön. Ja mitä vastauksesi sitten kertoo sinulle itsestäsi ja mm. arvoistasi? Mistä sinun on voitava päättää itsenäisesti, jotta autonomia – tarveämpärisi on riittävän täynnä?
Pohjimmiltaan on kyse elämän, ihmisyyden ja itsensä opiskelusta. Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa läpi elämän, elokuvia katsoessa ja kirjoja lukiessa, konsertissa ja kannon nokassa itsekseen ajatuksiaan kuunnellessa, töissä ihmisten kanssa, prosessikoulutuksissa, työnohjauksessa ja vaikkapa terapiassa. Kyse on sen lempeästi pohtimisesta kuka minä olen ja mitä tapahtuu, kun tulen vuorovaikutukseen toisten kanssa eri tilanteissa. Valmista ei yhdessä elämässä tule eikä täydelliseksi kannata pyrkiä, mutta ehkä hitusen taitavammaksi kerta kerralta. On armeliasta ajatella, että me ihmiset taaperramme samoja portaita aina vähän lisää, kun tilanne on uusi. Siinä ne vahvistuvat. Joidenkin tutkijoiden mukaan tunnetaidot ovat huipussaan noin 60-vuotiaalla, että sitä odotellessa, mutta tunnetaitojaan voi ja kannattaa myös tietoisesti treenata, kun haluat sekä menestyä työssäsi, että voida hyvin ja pitää hyvää huolta rakkaistasikin 11 12 13. Jos omien tunnereaktioittesi ymmärtäminen, ajatusten järjestely tai oman kokemushistorian vaikutusten jäljittäminen nykyhetkeen tuntuu työläältä, sitä varten on ammattipalloseiniä ja matkaoppaita, joiden kanssa voit harjoitella sherlockiksi itsekin. Usein muutama coaching-sessio riittää.
Mikäli haluat itsellesi tai tiimin/työyhteisön ammatillisten tunnetaitojen vahvistamisen tueksi tietoa, työkaluja ja tehtäviä, löydät verkkokurssimme osoitteesta easelonline.fi ja muut palvelumme osoitteesta easeltraining.fi Voit varata maksuttoman keskusteluajan kalenteristani täältä tai laittaa meille sähköpostia info@easeltraining.fi
Kerro miten me voimme olla avuksi!
Mari
Mari Louhi-Norppa
FM AmO ryhmätyönohjaaja-STOry psykoterapeutti (pari-, perhe-, nuorten- ja työelämän lyhytpsykoterapia)
EASEL Trainingin kaikki koulutukset ja verkkovalmennukset yhdistävät tunnetaitovalmennuksen tutkitusti tehokkaita elementtejä ja me myös seuraamme vaikuttavuutta yhdessä asiakkaittemme kanssa heidän haluamallaan tavalla.
Seuraa meitä myös LinkedIn:ssä