Tunnetaidot resilienssin ja työhyvinvoinnin taustalla – Itsesäätely

Vuorovaikutustyössä on pystyttävä säätelemään tunteitaan, ohjaamaan ajatuksiaan ja hallitsemaan käyttäytymistään haastavissakin tilanteissa. On pystyttävä olemaan eri mieltä rakentavasti ilman, että oma mieli sotkee kykyä olla läsnä ja kuulla toistenkin näkökulmia ja tarpeita. Se on sitä henkistä joustavuutta, johon toki sisältyy myös muuttuvien tilanteiden sietokyky. On oltava taitava hyvien tunne- ja yhteistyösuhteiden rakentamisessa, huomattava vuorovaikutuskatkoksia ja osattava korjata niitä. Ja mitä pikaisemmasta kohtaamisesta on kyse, sen tärkeämpää on, mitä siinä ohikiitävässä hetkessä viestittää toisille.

Tämä kaikki edellyttää aikamoista itsesäätelyä hetkestä toiseen. Suurimman osan päivästä aivot kuitenkin säästävät resursseja sillä, että itsensä johtaminen tapahtuu autopilotilla enempää ajattelematta. Ja se aiheuttaa ongelmia. Tämän päivän työelämässä ja kuormitustason keskellä treenaamaton mieli ajautuu äkkiä vaikeuksiin samalla tavalla kuin nuoret väsyvät ja kompuroivat yrittäessään hoitaa asiansa aikuismaisesti vielä keskeneräisillä aivoillaan. Eräs esihenkilö muotoili kiireiseksi tietämälleen alaiselle viestin: ”oisko liikaa vaadittu, jos kävisit huoneessani iltapäivällä”. Millaisen tunne- ja asennevärityksen omat aivosi lataavat noihin sanoihin? Sanoissa itsessään ei ole mitään latausta. Työyhteisöjen vuorovaikutuskulttuurin blogissani avasin juuri, miten tärkeä olisi olettaa tämäkin viesti hyväntahtoiseksi. Oikeassa elämässä alainen hikeentyi ja meni esittelemään viestiä kollegalleen. Kolmas henkilö kuuli tuohtuneen keskustelun ja kävi informoimassa esihenkilöä, joka sitten kiiruhti paikalle korjaamaan väärinkäsitystä.

Itsesäätely tarkoittaa tiivistetysti oman käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen, tunteiden, ja mm. stressitason hallintaa sekä omien ajatusten, motivaation ja toiminnan ohjaamista. Itsesäätely edellyttää itsetuntemusta ja taitoa ajatella ajatuksiaan, sillä on vaikea säädellä sellaista, mitä ei itsessään tunnista ja tiedosta. Listassa alla on joitakin perustasapainoisen, hyvät tunnetaidot omaavan aikuisen taitoja, joita hän onnistuu arjessaan yleensä hyödyntämään ja pärjää vielä kohtuullisen paineenkin alla. 

Itsesäätely kehittyy lapsuudessa ja nuoruudessa vähitellen aivojen kypsymisen, kasvatuksen, aikuisten mallin, sanottamisen ja harjoittelun myötä. Aivojen hälytyskeskus Amygdala on toimintavalmis jo 8. raskauskuukaudella. Etuotsalohkon kuorikerroksen säätely- ja harkintakeskus on kehityksellisesti aikuisen tasolla vasta noin 25-vuotiaana, eikä se nyt aina niin loistokkaasti toimi meilläkään. Ainakin siis sinne saakka tarvitaan avuksi ja oppaaksi sellaisia turvallisia aikuisia, joilla on itsellään hyvät tunnetaidot ja riittävä sosiaalinen tilanneherkkyys vastata lapsen ja nuoren tarpeisiin.

Tunnetaidot muovautuvat pitkälti lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa, perheen tunneilmapiirissä ja vanhempien mallista. Suomalaisessa tutkimuksessa 7-13-vuotiaiden lasten tunteiden säätelystrategiat olivat pitkälti samoja, kuin heidän nelikymppisillä vanhemmillaan ¹. Jos lapsuudenkodissa ei ollut tapana puhua tunteista, niitä ei oppinut sanottamaan. Silloin omien tunteiden ajatteleminen mielessään ja niistä puhuminen voi tuntua aikuisenakin vaikealta ja vaatia tietoista paneutumista. Taidot kuitenkin kehittyvät läpi elämän ja säätelystrategioitaankin voi muuttaa.  

Itsesäätelyssä suurin seikkailu tapahtuu omassa päässä

Tunteet sisältävät informaatiota omasta sisäisestä maailmasta ja ulkoisesta ympäristöstä ja niiden tarkoitus on ohjata käyttäytymistä tarkoituksenmukaiseksi. Positiiviset tunteet motivoivat ja ohjaavat laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen, suuntaamaan energiaa hyvinvointia lisääviin tekemisiin ja hakeutumaan meille merkityksellisten ihmisten seuraan. Ne yllyttävät tekemään nopeasti, lisää ja uudestaan jotakin, josta tulee mukava olo. Epämukavien tunteiden tarkoitus on tuntua epämukavilta, jotta ihminen haluaisi tunteesta eroon ja hakeutuisi turvaan, korjaisi virheensä, tekisi keskeneräisen hommansa loppuun, toimisi toisin, tai ainakin lopettaisi sen mitä on tekemässä. Jotkut tunteet ovat samaan aikaan hyviä ja epämukavia. Suru ja ikävä tuntuvat kurjalle, mutta ne ovat pohjimmiltaan hyviä tunteita, koska ne tarkoittavat, että me rakastamme. Jännitys on hyvä esimerkki tunteesta, jossa hälytyskeskus varottaa, mutta etuotsalohkosi pystyy sitä säätelemään, koska puhut itsellesi ns. järkeä ja ennakoit riskit.  Kaikki tunteet sisältävät arvokasta informaatiota omista uskomuksista, arvoista ja tarpeista.

Aivot kuitenkin ennustavat tulevaa historian perusteella ja siksi arjen tilanteet aktivoivat meistä jokaista vähän erilailla. Se, minkä tunteen aivot ensimmäisessä vaiheessa sysäävät liikkeelle, on kokijalle itselleen looginen seuraus hänen ajattelustaan, mielialastaan, uskomuksistaan ja aiemmista vastaavista kokemuksistaan. Se ei välttämättä ole objektiivisesti katsoen osuvin siinä tilanteessa ja siksi tunnetaitojen vahvistamisen tavoitteena on ”viisas mieli”, tunteiden ja ajattelun yhteispeli. Sitä voidaan kuvata seuraavan kaavion avulla. Tämä on EASELin versio nk. kognitiivisesta ABCDE-mallista ².

 Jotakin siis tapahtuu ja aivot tekevät siitä pikatulkintansa. Siitä seuraa tunnetila, joka on kemiallinen cocktail ja koko kehon fysiologinen reaktio. Tunne yllyttää toimimaan. Jos katua ylittäessäsi auto lähestyy hiljentämättä, pelästyminen on validi reaktio ja kannattaakin kiiruhtaa turvaan sen enempiä miettimättä. Suurimman osan ajasta arjessa tavoitteena on kuitenkin kuulla tunteen viesti, saada hallittua omaa käyttäytymistään niin pitkään, että kykenee pohtimaan mistä kaikesta on kyse ja miten kannattaa toimia.

Viisaskin mieli on välillä vaikeuksissa

Kaikki kehoon nousevat tunteet eivät ohjaa hyödyllisellä tavalla, tai ole edes omia, ja vikatiedotteet menevät harjaantumattomalta mieleltä helpommin ohi. Sen lisäksi, että tunteet tarttuvat ihmisten välillä fyysisesti ja johtavat kaikenlaisiin kummallisiin tilanteisiin, aivot reagoivat aiemmista kokemuksista käsin ja siksi välillä ohi maalin. Lisäksi valtavan informaatiomäärän käsittelynopeuden hinta on hutilointi. Aivot pomppaavat pienistä tiedonmurusista isoihin johtopäätöksiin ja oikovat mutkia. Ison tunnepiikin aikana aivot eivät ota vastaan uutta informaatiota, tai se otetaan vastaan niin, että se tukee vallitsevaa tunnetilaa. Lisäksi, jos ensimmäisen tunteen viestiä ei nopeasti kuule, se muuttuu äkkiä toiseksi… Hätääntynyt omainen läksyttää hoitohenkilökuntaa ja rauhoittuu vain, jos henkilökunta huomaa rauhoittaa hätää eikä reagoi kiukkuun.

Viisas mieli on erityisesti vaikeuksissa, kun pahan olon syytä ei pysty selkeästi nimeämään eikä siitä pääse eroon. Ahdistus ja burnout tulevat aika ymmärrettäväksi, kun niitä ajattelee tästä näkökulmasta. Työuupumus on tyypillisesti terve reaktio epäterveeseen tilanteeseen ja sisältää informaatiota omista arvoista ja tarpeista, mutta myös omia asenteitaan ja uskomuksiaan kannattaa pöyhiä.

Harjoittele jäljittämään ketjuja

Oman hyvinvointisi kannalta on arvokasta, että osaat jäljittää suht nopeasti millaisista kokemuksistasi ja ajattelutavoistasi sellaiset reaktiosi ja ratkaisumallisi kumpuavat, jotka ehkä vähän yllättävät itseäsikin, tai toisen näkemys on kovin erilainen. Arjen tilanteet aktivoivat meitä jokaista vähän erilailla. Lisääntyvä itsetuntemus auttaa näkemään, mitkä ajatuksesi ja uskomuksesi ovat hyödyllisiä ja mitkä eivät sinua auta. Niitä haluat ehkä muuttaa. Esimerkiksi työuupumukselle altistaa kamalan ymmärrettävästi kohtuuton vaativuus itseä kohtaan. Suhtaudu uteliaasti ja ole itsellesi (ja tosille) armollinen.

Suojaa itseäsi negatiivisuudelta

Säätele arjessasi mitä luet, kenen kanssa vietä vapaa-aikaasi, mitä kuuntelet jne. Kiinnitä huomiota siihen, mitä itse sanot ja miten, mitä tuot ilmapiiriin. Koita katsoa asioita ja tilanteita töissä mahdollisimman neutraalisti. Tykkäämiset ja tykkäämättömyydet eivät oikeastaan kuulu työpaikalle. Keskity siihen, mihin voit vaikuttaa. Pysäytä ja palauta itsesi nykyhetkeen, kun huomaat, että murehdit tulevaa tai harmittelet mennyttä.

Oman ajattelun ohjaamisen taito mahdollistaa myös tunteen vaihtamisen tietoisesti toiseen, mikä on elämässä ja vaativassa vuorovaikutustyössä arvokas tunteensäätelytaito. Työssä tulee tilanteita, joissa on osattava hengitellä edellisen tilanteen tunnelataus pois kehostaan, päättää käsitellä sitä tarvittaessa lisää myöhemmin, ja vaihtaa sitten itselleen sopiva mielikuva ja tunnetila seuraavaa koitosta varten. Itselläni on puhelimen näytöllä rakkaitteni kuvia ankkurina, jolla saan hetkessä palautettua kiitollisuuden, rakkauden ja ilon kehooni. Samalla tavalla esim. surutyön keskellä tekee hyvää antaa keholle ja mielelle hetken tauko ja lähteä ystävien kanssa tekemään jotain mukavaa.  

Panosta positiiviseen!

Mieti seuraavien tunteiden viestiä itsellesi. Tunnustele samalla, miltä kehossasi tuntuu. Muistele milloin, missä ja ehkä kenen kanssa olet kokenut jotakin samaa? Miten aiemmat elämänkokemuksesi selittävät sinulle toiveitasi ja mielihyvän lähteitäsi tässä päivässä? Missä ja milloin koet kyseistä tunnetta arjessasi? Miten sitä voisit lisätä? 

• Uutuudenviehätys
• Seesteisyys
• Ihasteleva hämmästely
• Kiitollisuus
• Myötätunto

 Mainitsenpa nyt tässä senkin, että eräs HR-päällikkö valmennuksessani kertoi kirjoittaneensa kauppalistan sekaan miehelleen myös em. ilon aiheita ja ruksanneensa niistä tilauksensa… heh.

Mikäli haluat itsellesi tai tiimin/työyhteisön tunnetaitojen tueksi tietoa, arkeen jalkautettuja esimerkkejä, työkaluja, ja pohdintaa auttavia tehtäviä, löydät verkkokurssimme osoitteesta easelonline.fi ja muut palvelumme osoitteesta easeltraining.fi  Voit varata maksuttoman keskusteluajan kalenteristani täältä tai laittaa meille sähköpostia info@easeltraining.fi

 Kerro miten me voimme olla avuksi!

Mari

Mari Louhi-Norppa

FM AmO ryhmätyönohjaaja-STOry psykoterapeutti (pari-, perhe-, nuorten- ja työelämän lyhytpsykoterapia